Paikkatietojen määrä kasvaa lähes exponentiaalista vauhtia. Kolmas koordinaatti tulee mukaan ns. peruspaikkatietoihin ja samalla hyödyntämismahdollisuudet kasvavat.

Paikkatietojen käyttämätöntä hyötypotentiaalia on tunnistettu eniten rakennetun ympäristön toimialalla, mutta mittavat odotukset löytyvät myös biotaloudesta, liikenteestä, turvallisuussektorilta ja monista muistakin toimialoista. Paikkatiedot leikkaavat horisontaalisesti eri aloja laajasti.

Miten hyöty saadaan tehokkaimmin jalkautettua tarvitsijoiden arkeen? Paikkatietoja syntyy uusilla tavoilla, mutta hyöty saadaan aikaan vasta sitä tarjoavilla sovelluksilla. Jo olemassa olevien paikkatietojen hyödyntämisen merkittäväksi pullonkaulaksi on todettu tietojen huono yhteentoimivuus. Usein sinänsä varsin hyvälaatuisiakin tietoja ei saada hyötykäyttöön, koska ne ovat tallentuneet erilaisiin tietovarastoihin muodoissa, joita muut sovellukset eivät ymmärrä. Tieto saattaa olla standardimuotoisessa rakenteessa, jota pystytään lukemaan, mutta sen luokittelut eivät palvele vastaanottavia sovelluksia ymmärrettävästi.

Ne, jotka ovat olleet riittävän pitkään mukana kaksiulotteisen paikkatietomaailman sovellusten toteutushistoriassa, pystyvät hyvin huomaamaan aiheutetun yhteentoimimattomuuden tuskat. Järjestelmiä ja niiden ylläpitämiä tietovarastoja on toteutettu prosessikohtaisiin tarpeisiin huomioimatta prosessien välistä tiedon virtaamisen kasvavaa tarvetta. Toteutuksista on tullut suljettuja, vaikka tahtotila on ollut jotain muuta. Syynä yhteentoimimattomuuteen on tietovarastojen osaoptimoidut toteutukset.

Käynnissä on nyt useita merkittäviä kehityshankkeita. istuvan hallituksen käynnistämät digitalisaatiohankkeet ovat mahdollistaneet muutamia, kuten Kansallisen maastotietokannan uudistamisen ja maankäytön suunnittelumenetelmien hakeutumisen 3D-maailmaan. Kunnissa tehdään kehitystyötä ja isommat kaupungit ovat jo siirtyneet osin 3D-ratkaisuihin kaupunkimalli-teknologioiden mahdollistamina.

Kehityksessä on nyt tunnistettavissa vaarallisesti edellisen sukupolven ratkaisujen virheiden toistaminen. Syntyvien tietovarastojen avoimuus uhkaa luhistua, koska niiden toteuttamisessa tietojen standardinmukaisuudesta ei pidetä huolta. Kansainvälisiin ja avoimiin standardeihin perustuvalla kehityksellä voidaan varmistaa, ettei tiedon virtaamiselle ole tarpeettomia esteitä, varsinkaan tulevaisuudessa.

Yksi käynnissä olevista kehityshankkeista on Paikkatiedon käsitemallit: rakennuksen ja rakenteet. Kun tutustuu tämän JHS210-standardin valmistelussa saatuun palautevyöryyn, voi tunnistaa standardisointityöhön tarvittavan panostuksen määrän. Onnistuminen vaatii nyt laajaa huomiointia yli toimialarajojen. Jotta paikkatietojen yhteiskäyttö voidaan vihdoinkin mahdollistaa, on standardisointityöhön panostamisen oikea aika juuri nyt.

Haastankin kaikki käynnissä olevat kehityshankkeet varmistamaan uudelleen, että kehitystyössä tavoite yhteentoimivasta Suomesta nousee prioriteettina korkealle. Nyt toistensa kanssa kilpailevat kehityshankkeet tulee saattaa yhteistoimintaan, jossa jaetaan kokemukset ja sovitaan yhteiset ratkaisut. Tämä koskee sekä keskeisten ministeriöiden vetämiä, kuin suurimpien kaupunkien kehityspanostuksia. Yhtä yhteistä paikkatiedon standardisoinnin vastuutahoa ei ole nimetty, joten nyt on aika korjata asia. Sivutoiminen kansainvälisen standardisoinnin seuraaminen ei riitä, vaan työhön pitää löytyä myös koko alaa palvelevat resurssit.

Yhteentoimiva data varmistaa globaalisti skaalautuvien sovellusten ja palveluiden luoman liiketoiminnan syntymisen. On yhdestoista hetki tehdä asialle tarvittavat korjausliikkeet. Samalla otsikolla löytyy näköjään Kansallisteatterista tuore näytelmäkin. Täytynee käydä nauttimassa siitä. Vertailun vuoksi. Vai mennäänkö yhdessä?

Juha Saarentaus, Geowise Oy, CEO

Kirjoittaja toimii rakennetun ympäristön tiedonhallinnan standardisoininnin tiekarttaa muodostavan Rasti-projektin projektipäällikkönä.

Share This