Tuttu tilanne kiinteistöalalta: suunnittelija puhuu rakennuksen arkkitehtuurista ja rakennusosista, kaupunkimallintaja ulkovaipan 3D-geometriasta maanpinnan suhteen, isännöitsijä ja tilankäyttäjä tilojen käyttötarkoituksista, tekninen kiinteistöpalvelu rakenteista ja laitteistojen vaikutusalueista ja omistaja kiinteistön tontista ja sillä olevista rakennuksista sijoitusinstrumenttina. Jokaisella on oma näkemys rakennus-käsitteestä rakennettuna kohteena, oman ansaintalogiikkansa mukaan. Samaa analogiaa löytyy myös infra- ja paikkatietoalan peruskäsitteistä.
Entä sitten, kun suomenkieliseen semanttiseen arvuutteluun tuodaan mukaan englanti. Sehän on paitsi kansainvälisen liiketoiminnan, myös standardisoinnin, tietojenkäsittelyn, informaatioteknologian ja ohjelmistoteollisuuden yhteinen kieli. Ei ole helppoa koodaajan, tietomallintajan ja käyttöliittymän suunnittelijan, saati koneluettavien rajapintojen rakentajan löytää oikeat käännökset internetin sanakirjoista kun toiminnanohjauspalvelun tilaajakaan ei oikein tiedä mitä tarkoittaa.
Rasti-projektin työryhmän ehdottamalle tiekartalle ei ole sattumalta valittu ensimmäiseksi tavoitteeksi ”Sanastot ja nimikkeistöt elinkaarelle ja kv-standardien mukaisiksi”. Standardisointi onkin nähtävä osana rakennetun ympäristön käsitteiden ymmärrettävyyden kehittämistä ja koneluettavuuden edellyttämän yksikäsitteisyyden ja yhteentoimivuuden varmistamista.
Tiedon johtaminen edellyttää yhteisiä, eri kielille harmonisoituja, standardoituja ja lakisääteisiäkin sanastoja ja nimikkeistöjä yhteisine tunnisteineen ja näistä muodostettuja käsitemalleja yhteiseen tietoarkkitehtuuriin. Jotta tieto saadaan prosessien ja omistuksen siiloista virtaamaan, edellytetään myös tiedon omistusrakenteiden ymmärtämistä, toimijoiden tunnistamista ja tiedon käytön valtuuttamista – tietosuojaa ja -turvaa unohtamatta.
Nämä ydintiedot kannattaa koota yhteiseen julkiseen, rajapintojen avulla koneluettavana hyödynnettävään tietopalveluun. Näin luodaan edellytykset määritellyn ja säädellyn tiedon virtaamiselle – kattavasti rakennetun ympäristön koko elinkaaren läpi.
Vuoden alusta voimaan tullut tiedonhallintalaki ja sen taustalla olevat EU-direktiivit velvoittavat myös rakennetun ympäristön julkishallintoa tämän toteuttamisessa. Toimialankin on syytä olla aktiivisena, kun kaikki tämä tehdään Euroopan digitaalisen sisämarkkinan kilpailukyvyn nostamiseksi.
Semanttisen työn tekijöitä, rahoitusta, koulutusta ja tuloksia kaivataan, työkalut löytyvät jo osoitteesta yhteentoimiva.suomi.fi. Pallo on ympäristöministeriön RYYTI-yhteistyöryhmällä, KIRAHubilla ja alan keskeisillä tietopalveluilla.
Pekka Manninen, Suomen Tilaajavastuu Oy, kehityspäällikkö
Kirjoittaja toimii aktiivisena rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ja tietopalveluiden kehityshankkeissa, visionaan avoin, luotettava ja yhteentoimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi. Edelleenkin ymmällään onko kiinteistö vai rakennus.
Viimeisimmät kommentit