Monta kertaa kuulee sanottavan, että joku ketjussa ei osaa. Milloin se on suunnittelija, milloin tilaaja ja milloin urakoitsija. Sen sijaan, että jää kiinni ajatukseen muiden osaamattomuudesta, tulisi miettiä, onko pystynyt kertomaan tarpeensa riittävän selvästi toiselle osapuolelle. Tiedonsiirron maailmassa tämä usein tarkoittaa, että ei saa tietoa jota tarvitsee silloin kun tarvitsee ja siinä muodossa, jossa sitä pystyisi parhaiten hyödyntämään. Mitä tällä on tekemistä standardoinnin kanssa ja miksi se on tärkeää juuri nyt.
Tiedon siirron, rakenteen ja sisällön standardit perustuvat siihen olettamukseen, että tietoa voidaan siirtää käyttäjältä toisella sellaisessa rakenteellisesti järkevässä muodossa ja sellaisilla tietosisällöillä varusteltuna, josta toisen käyttäjän on helppo poimia oleellinen omaan työhönsä tai sen hetkiseen tehtävään. Näitä tarpeita nimitetään käyttötapauksiksi. Esimerkiksi IFC standardien kehitystyössä tiedonsiirrollinen käyttötapaus voi olla se, että halutaan siirtää tietoa tien rakennemallista kahden ohjelmiston välillä täysin parametrisoituna tai että luotua tietoa halutaan pystyä hyödyntämään suoraan määrälaskennassa.
Standardointi mielletään harmaiden vanhojen herrojen puuhasteluksi ja usein sen koetaan ennemminkin jarruttavan luovaa toimintaa kuin tuovan hyötyjä. Digitaalisuuteen kurottavien tavoitteiden lisääntyessä standardi tapa jäsentää tietoa on kuitenkin oikea tie päästä koviin vaatimuksiin, joita eri valtiot ovat asettaneet rakennusalan digitaalisuudelle. Näitä ovat esim nopeammat läpimenoajat ja elinkaarikustannusten vähentäminen jopa kolmanneksella.
Ihmiset, prosessit ja teknologia. Digitaalista maailmaa jaotellaan usein edellä mainittuihin kolmeen kategoriaan. Yhdessäkään ei lue standardit. Standardit ovat hiljainen apuri taustalla. Ne mahdollistavat tiedon jouhevan virtaamisen käyttäjältä toiselle prosessin tarpeet huomioiden ja mahdollistavat teknologisten ratkaisuiden kehittymisen tukien ohjelmistoriippumatonta ajattelutapaa.
Monia rakennusalaan vaikuttavia kansainvälisiä standardeja luodaan juuri nyt ja luomistyössä on tärkeä olla mukana. Seuraavan kerran kun kuulet sanottavan, että joku ei osaa, etsi juurisyy osaamattomuuteen. Onko kyse oikeasta osaamattomuudesta vai onko kyse tietämättömyydestä ja siitä, että nykyisillä standardeilla ei pystytä tuottamaan tietoa sellaisessa muodossa, jossa vastaanottaja sen haluaa. Tai jos pystytään, se vaatii suunnattoman määrän manuaalista työtä ja ei ole missään määrin tuottavaa.
Olemme vasta murroksen ensimmäisellä askeleelle, mutta jo nyt puhutaan keinoälystä ja link-data teknologiasta. Usein viljeltyjä termejä ovat myös digitaalinen kaksonen ja reaaliaikaisuus. Se mitä kukin ajattelee näiden termien pitävän sisällään, vaihtelee vastaajasta riippuen. Onko digitaalinen kaksonen reaaliaikainen kuvaus omaisuudesta ja mitä tarkoitetaan reaaliaikaisuudella? Lasketaanko reaaliaikaisuus rakennusalla sekunneissa, minuuteissa, päivissä, viikoissa vai jopa vuosissa? Millä tavalla tulisi yhdistää minuuteissa tapahtuvat reaaliaikaiset muutokset staattiseen vuosia samanlaisena pysyvään ympäristöön? Erilaiset analyysit ja simuloinnit sekä IOT teknologiaa hyödyntävien sensoreiden dataa tarkastellaan jo nyt. Mitä data perusteella on pääteltävissä, vaihtelee itsestäänselvyyksistä vaikeasti tulkittaviin kokonaisuuksiin, jossa syy- ja seuraussuhteet tulevat ilmi vasta vuosien päästä, jos silloinkaan.
Suomessa standardointi on hajautettu usealle eri toimijalle. Jokainen katsoo maailmaa omasta näkökulmastaan ja tekee ratkaisuja, jotka saattavat hyödyntää pientä käyttäjäkuntaa kansallisella tasolla. Moniin tunnistettuihin haasteisiin ei ole olemassa vielä vastauksia. Digitaalisen maailman muuttuminen näin kiihtyvällä vauhdilla edellyttää hyvää ja koordinoitua yhteistyötä alan toimijoiden kesken ja paljon avointa keskustelua. Rasti projektin tehtävänä on ollut tunnistaa alan muutokseen vaikuttavia kansainvälisiä ja kansallisia tahoja, löytää toimiva yhteistyömalli sekä saada konsensus millä tavalla asiaa lähdetään Suomessa edistämään. Työsarkaa riittää ja tähän kaikkeen tarvitaan juuri sinun apua.
Tiina Perttula
Tiina Perttula työskentelee Ramboll Finlandissa tietomallintamisen johtajana ja on ollut mukana kehittämässä infra alan mallintamiskäytäntöjä 2010-luvun alkupuoliskolta lähtien. Syksyllä 2018 Tiina valittiin buildingSMART Internationalin Infraroomin puheenjohtajaksi. Tiedonhallinnan ja tiedon rakenteen standardit luovat vankan pohjan rakennusalan digitalisaatiolle.
Viimeisimmät kommentit